Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta. Lakimuutoksen myötä työttömyysturvan omavastuuaika pitenee, lomakorvaus jaksotetaan, lapsikorotukset ja suojaosa työtuloille poistetaan, työssäoloehto pitenee ja työssäoloehdon kertymisen peruste muuttuu.
Osa muutoksista tulee voimaan vuoden alussa ja osa myöhemmin ensi vuoden aikana.
Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa
Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään tammikuussa. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.
Myös lomakorvaus vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Muutoksen seurauksena yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä maksettu lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle. Tätä kutsutaan lomakorvauksen jaksottamiseksi. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen noin kuukauden ajaksi.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa
Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.
Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Suojaosan poistuttua jokainen työstä maksettu euro vähentää maksettavaa ansiopäivärahaa 50 sentillä.
Ansiosidonnaista saadakseen on työskenneltävä vuosi, jos työt päättyvät syyskuussa tai sen jälkeen
Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu syyskuussa. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Syyskuun alusta alkaen vaaditaan vuoden työtä.
Työssäoloehto muuttuu samalla tuloperusteiseksi eli se euroistetaan. Euroistamisen myötä ansiopäivärahaoikeus määrittyy tehtyjen työtuntien sijaan maksetun palkan perusteella. Palkkaraja on 930 euroa kuukaudessa. Syyskuusta alkaen ansiopäivärahaa saadakseen on siis työskenneltävä 12 kuukauden ajan siten, että palkka on kuukaudessa vähintään 930 euroa. Jos palkkaa on maksettu 465–930 euroa kuukaudessa, kertyy puolikas työskentelykuukausi.
Työskentelykuukausia voi kerryttää 28 kuukauden ajan, mikä tarkoittaa kahta vuotta ja neljää kuukautta. Esimerkiksi opiskellessa työskentelykuukausia voi kuitenkin kerryttää pidemmältä ajalta.
Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta
Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.
Päivärahan laskeminen muuttuu vuodenvaihteessa kuitenkin hieman, sillä ansiopäivärahan perusteena olevaan palkkaan tehtävä prosenttivähennys laskee. Vähennys perustuu palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuihin sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksuun. Vähennys on tänä vuonna 4,4 %. Ensi vuonna vähennys on 3,76 %.
Koonti lakimuutosten voimaantulosta
|
Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa ensi vuoden alkupuolella. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.
Katso myös: Päivittyvä infosivu hallituksen esittämistä ja hallitusohjelmassa sovituista työttömyysturvan muutoksista: Työttömyysturvan muutokset 2024
Tiedotteen tekstit: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ