Mitä vuorotteluvapaa ja vuorottelukorvaus ovat?

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokopäivätyötä tai yli 75 %:n työaikaa tehnyt työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vapaalle. Työttömyyskassa maksaa vapaan ajalta vapaalla olevalle vuorottelukorvausta ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön töihin.

Vuorotteluvapaan ehdot

Voit jäädä kokoaikatyöstä vuorotteluvapaalle, jos olet tehnyt työnantajasi kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle jäämisestä.

Vuorottelukorvauksen saamisen ehtona on vähintään 20 vuoden työhistoria. 20 vuoden työhistorian lisäksi edellytetään myös, että olet työskennellyt 13 kuukautta yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa välittömästi ennen vapaalle jäämistä.

Voit saada vuorottelukorvausta työttömyyskassasta, jos olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa eli 6 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Vuorotteluvapaasi voi kestää vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää.

Työhistoriaedellytys

20 vuoden työhistoriaan hyväksytään palkansaajana tai yrittäjänä tehdyt työt, jotka ovat eläkettä kerryttäviä. Työhistoriaan luetaan hyväksi vähintään 15-vuotiaana tehty työ 31.12.2006 asti ja 18-vuotiaasta alkaen tehty työ 1.1.2007 lukien.

Työhistoriasta enintään neljännes voi olla työssäoloon rinnastettavaa aikaa, kuten perhevapaata (vanhempainvapaa ja hoitovapaa) tai varusmies- tai siviilipalvelusta.

KOKO-kassa tarkistaa työhistorian pituuden lähtökohtaisesti Eläketurvakeskuksen rekisteristä. Voit tarvittaessa täydentää tietoja luotettavalla selvityksellä, kuten työtodistuksella. Selvitys tarvitaan esimerkiksi silloin, kun Eläketurvakeskuksen rekisterissä ei näy alle 23-vuotiaana tehtyä työtä, mutta se halutaan huomioida työhistorian laskennassa.

EU-alueella tehty työ voidaan myös huomioida työhistoriassa, jos esität työstä riittävän ja luotettavan selvityksen.

Voit pyytää KOKOa tarkistamaan työhistoriasi pituuden etukäteen lähettämällä kirjallisen pyynnön eAsioinnin kautta. Huomioi kuitenkin, että asian tarkistaminen ei ole vielä päätös oikeudesta vuorottelukorvaukseen.

Jos olet aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työhistoriaa on oltava vähintään 5 vuotta (60 kuukautta) edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaatyöhistorian tulee aina täyttyä vuorotteluvapaata edeltävän kuukauden loppuun mennessä.

Työssäoloedellytys

Voit jäädä vuorotteluvapaalle kokoaikatyöstä tai työstä, jonka työaika on ollut yli 75 % alan enimmäistyöajasta. Lisäksi edellytyksenä on, että työssäolo tai palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti 13 kuukautta välittömästi ennen vapaalle jäämistä. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.

Palkattomaksi poissaoloksi katsotaan esim. lomautus, palkaton oma loma ja virkavapaa, opintovapaa, lakko, palkaton äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa.

Vuorotteluvapaan edellytykset eivät täyty, jos et ole työsuhteen voimassa ollessa tosiasiallisesti myös tehnyt työtä kyseisenä ajanjaksona.

Vuorottelijan yläikäraja ja eläkkeelle jääminen

Vuorottelijan yläikäraja on sidottu eläkeikään niin, että vanhuuseläkkeen alaikärajasta vähennetään 3 vuotta. Jos eläkeikäsi on esim. 65 vuotta, vuorotteluvapaan aloittamisen yläikäraja on 62 vuotta. Vuorotteluvapaa tulee aloittaa viimeistään sen kuukauden aikana, jolloin täytät 62 vuotta. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vanhuuseläkkeelle jäämisen ikä ei ole enää sama kaikille ikäluokille. Näin ollen vanhuuseläkkeen alkamisajankohdalla on vaikutusta myös vuorotteluvapaan yläikärajaan:

Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä Vuorotteluvapaan yläikäraja
1960 64 v 6 kk 61 v 6 kk
1961 64 v 9 kk 61 v 9 kk
1962-1964 65 v 62 v
1965 ja sen jälkeen syntyneet Eläkeikä kytketään elinajan odotteeseen Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen

Vuorotteluvapaalta ei voi jäädä suoraan vanhuuseläkkeelle.

Vuorottelukorvauksen saamisen rajoitukset

Et voi saada vuorottelukorvausta, jos

  • saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita korvauksia/vastikkeita
  • suoritat varusmiespalvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa
  • olet yli 2 viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muulla kuin omalla työnantajallasi
  • olet päätoiminen yrittäjä
  • saat sosiaalietuutta, joka estää ansiopäivärahan saamisen (esim. sairauspäiväraha tai vanhempainraha).

Vuorotteluvapaan pituus

Vuorotteluvapaasi voi kestää vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa tulee pitää yhdessä jaksossa.

Voit pidentää vuorotteluvapaata, jos olet sopinut sen kestävän alle 180 päivää. Pidentämisestä on sovittava työnantajan kanssa 2 kuukautta ennen jo sovittua vuorotteluvapaan päättymistä. Myös vuorotteluvapaan ennenaikaisesta päättymisestä ja tilapäisestä töihin paluusta on sovittava työnantajan ja vuorottelijan kesken. Vuorotteluvapaa kuluu myös tilapäisen töihin paluun aikana.

Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, jos vuorottelijalle syntyy oikeus saada esim. äitiys, isyys- tai vanhempainrahaa. Jos vuorotteluvapaa päättyy ennenaikaisesti, kassan on tarkistettava, että vuorotteluvapaan pituus on ollut vähintään 100 päivää.

Ilmoita muutoksista kassaan

Ilmoita vuorotteluvapaan aikana tulevat muutokset kassaan mahdollisimman pian. Tee ilmoitus muutosilmoituslomakkeella: Muutosilmoitus vuorottelukorvauksen maksajalle (pdf)