Karenssi on työvoimaviranomaisen asettama ajanjakso, jolloin työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyystukeen. Karenssi asetetaan, jos työnhakija on menetellyt työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Lainsäädännössä karenssista käytetään termiä korvaukseton määräaika.
Karenssiajan pituus määräytyy karenssin perusteen mukaan. Kaikki viikonpäivät (maanantai–sunnuntai) lasketaan karenssiaikaan. Karenssin ajalta ei makseta ansiopäivärahaa eikä omavastuuaika kulu. Jaksotusaika kuitenkin kuluu yhtä aikaa karenssin kanssa.
Karenssin perusteet ja pituudet
Työstä eroaminen
- Irtisanoutuminen yli 5 päivää kestävästä työstä tai työsuhteen päättymisen aiheuttaminen: 45 päivän karenssi
- Irtisanoutuminen enintään 5 päivää kestävästä työsuhteesta tai tällaisen työsuhteen päätymisen aiheuttaminen: 30 päivän karenssi
Esimerkki
Työstä kieltäytyminen
Kieltäytyminen yli 2 viikkoa kestävästä työstä, johon sinut on valittu: 45 päivän karenssi
Porrastetut karenssit työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä moitittavasta menettelystä
Työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvä moitittava menettely voi olla esimerkiksi:
- Jättäminen saapumatta työvoimaviranomaisen kanssa sovittuun alkuhaastatteluun tai työnhakukeskusteluun
- Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen
- Työllistymissuunnitelman laiminlyönti (esimerkiksi kieltäydyt työllistymistä edistävästä palvelusta, et hae työtä riittävästi tai jätät hakematta sinulle osoitettua työpaikkaa).
Seuraamukset ennen 1.3.2026:
1. kerta vuoden aikana: huomautus (ei etuuden menetystä)
2. kerta vuoden aikana: 7 päivän karenssi
3. kerta vuoden aikana: 14 päivän karenssi
4. kerta vuoden aikana: Työssäolovelvoite. Lue työssäolovelvoitteesta lisää alta.
Lakimuutos 1.3.2026 alkaen:
Järjestelmä muuttuu neliportaisesta kaksiportaiseen:
1. kerta vuoden aikana: 7 päivän karenssi
2. kerta vuoden aikana: Työssäolovelvoite. Lue työssäolovelvoitteesta lisää alta.
Työssäolovelvoite
Jos toimit toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, työvoimaviranomainen asettaa sinulle karenssin sijaan työssäolovelvoitteen. Tällöin oikeutesi ansiopäivärahaan palautuu, kun olet ollut vähintään 12 kalenteriviikkoa (1.3.2026 jälkeen 6 kalenteriviikkoa)
- työssäoloehtoa kerryttävässä työssä
- työvoimakoulutuksessa
- työnhaku- tai uravalmennuksessa, työ- tai koulutuskokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa
- päätoiminen opiskelija
- päätoiminen yrittäjä tai työllistynyt omassa työssä.
Ole yhteydessä työvoimaviranomaiseen ennen toiminnan alkamista, jotta voit varmistua siitä, että toimintasi täyttää työssäolovelvoitetta.
Karenssin jälkeen tarvitaan esteetön työvoimapoliittinen lausunto
Karenssin asettaa aina työvoimaviranomainen, ja päätös sitoo työttömyyskassaa. Työttömyyskassa saa karenssia koskevan työvoimapoliittisen lausunnon suoraan työvoimaviranomaiselta.
Jos työttömyytesi jatkuu karenssin jälkeen, ansiopäivärahan maksaminen edellyttää voimassa olevaa esteetöntä työvoimapoliittista lausuntoa. Pyydä tarvittaessa työvoimaviranomaista toimittamaan esteetön lausunto KOKOon.
Muutoksenhaku karenssiin
Karenssin ajalta ei ole välttämätöntä hakea päivärahaa. Jos olet eri mieltä saamastasi karenssista ja haluat tehdä valituksen, hae päivärahaa myös karenssin ajalta. Kun olet saanut kielteisen päätöksen päivärahasta KOKOlta, voit hakea siihen muutosta. Lue muutoksenhaun käytännöistä tarkemmin täältä: Muutoksenhaku
Karenssi on eri kuin omavastuuaika tai jaksotusaika
Puhekielessä karenssilla viitataan joskus myös omavastuu- tai jaksotusaikaan, mutta virallisesti nämä ovat eri asioita. Omavastuuaika on 7 työpäivää vastaava aika, jonka jälkeen päivärahan maksaminen voi alkaa. Jaksotusaika tarkoittaa tilannetta, jolloin päivärahan maksamisen aloitus siirtyy työsuhteen päättämiseen liittyvän korvauksen jaksotuksen takia. Omavastuuaika ja jaksotusaika kuluvat enintään 5 päivää viikossa maanantaista perjantaihin.
Tarkempaa tietoa karensseista löydät Työmarkkinatori-sivuilta.