Työttömyysturvaan on valmisteilla useita muutoksia. Alle on koottu keskeiset tiedot muutoksista. Sivun lopusta löydät vertailutaulukon nykytilanteesta suhteessa tuleviin muutoksiin.
Tämän hetken tietojen mukaan lakimuutokset tulevat voimaan vaiheittain vuonna 2024. Osa muutoksista alkaa vaikuttaa vuoden alussa ja osa myöhemmin. Aikataulu ja yksityiskohdat tarkentuvat kuitenkin valmistelun edetessä.
Huomaathan, että tiedot ovat alustavia ja niihin voi tulla muutoksia. Päivittyvää tietoa lakimuutoksista löydät myös Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta.
Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa 1.1.2024:
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan omavastuuajan pidentämisestä kahdella päivällä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalle ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on nykyisin viisi päivää, mikä tarkoittaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuaika olisi seitsemän päivää, mikä vastaa noin puoltatoista viikkoa.
Omavastuuajan pidentäminen vaikuttaa lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. Keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla leikkauksen vaikutus olisi noin 150 euroa henkilöä kohden.
Lomakorvauksen jaksotus palautetaan
Hallitusohjelmassa on sovittu, että lomakorvausten jaksotus palautetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Säädös oli kuitenkin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 asti.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Lomakorvauksen jaksotuksen palauttamisen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia henkilöllä on. Kuukauden pitämätön loma vähentäisi bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.
Kansaneläkeindeksi jäädytetään
Hallitusohjelmassa on sovittu kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien saajien kohdalla.
Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa 1.4.2024:
Lapsikorotukset poistetaan
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan lapsikorotusten poistosta. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa. Viime vuonna noin joka kolmannes ansiosidonnaisen saaja sai lapsikorotusta.
300 euron suojaosa työtuloille poistuu
Hallitusohjelmassa on sovittu työtulojen suojaosan poistosta. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Viime vuonna 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa.
Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa 1.8.2024:
Vuorotteluvapaajärjestelmän lopettaminen
Hallitusohjelmassa on sovittu vuorotteluvapaajärjestelmän lopettamisesta. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaata käytti viime vuonna 5 300 henkilöä. Vastaava määrä työttömiä henkilöitä työllistyi vuorotteluvapaajärjestelmän kautta. Vuorotteluvapaajärjestelmään tehtiin merkittäviä tiukennuksia vuosina 2014 ja 2016. Nämä tiukennukset vähensivät vuorotteluvapaan käyttöä 75 %.
Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa syyskuussa 2024:
Työttömyysturvan taso laskee kahden kuukauden jälkeen
Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyysturva laskee
- 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (noin kaksi kuukautta) ja
- 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (noin kahdeksan kuukautta).
Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.
Työskentely palkkatuella ei kerrytä oikeutta ansiopäivärahaan
Ansiopäivärahan työskentelyedellytyksen kertyminen palkkatuetussa työssä on tarkoituksena lopettaa. Nykyään palkkatuettu työ kerryttää työskentelyedellytystä 75 % osuudella.
Palkkatukea koskeva muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.
Ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan
Hallitusohjelmassa on sovittu myös, että ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:
- 55 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada muun muassa mahdollisuuden koulutukseen ja rahallisen korvauksen. Kyse on muutosturvamallista, joka luotiin viime hallituksen aikana lisäpäivien eli ns. työttömyysputken tilalle.
- 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
- 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista 500 päivältä 400 päivän sijaan.
- 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
- 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa.
Huom. Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, koskeeko kirjaus kaikkia ikäsidonnaisia poikkeuksia.
Ansiosidonnaista saadakseen on työskenneltävä vuosi
Hallitusohjelmassa on sovittu, että ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaadittaisiin vuoden työtä.
Muutos vaikuttaa työuran alussa oleviin henkilöihin ja niihin, joiden työura on katkonainen ja pysyvää työsuhdetta on vaikea löytää. Työskentelyedellytystä on lyhennetty aiemmin 10 kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen ja myöhemmin puoleen vuoteen.
Euroistaminen vaikuttaa osittain työllistyneisiin
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan euroistamisesta. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioitaisiin ainoastaan palkan perusteella.
Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovuttaisiin. Sen sijaan edellytettäisiin, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Viime hallituksen aikana valmistellussa euroistamismallissa minimipalkka oli noin 860 euroa.
Vaikka euroistaminen koskee kaikkia ansiopäivärahan saajia, käytännössä muutos vaikuttaa pääasiassa niihin henkilöihin, joiden työtunnit ja palkka jäävät lähelle laissa määriteltyjä vähimmäisrajoja. Aiemman valmistelun aikana arvioitiin, että muutos voi helpottaa ansiopäivärahalle pääsyä. Ansiopäivärahan määrä voi näillä henkilöillä kuitenkin laskea. Jos säännöllinen työaika on yli 18 tuntia viikossa, muutos ei vaikuta päivärahan määrään.
Katso taulukko: Lakimuutosten vaikutus verrattuna nykyiseen
Muut muutokset:
Työttömyyskassat avuksi työllistymisessä
Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Nykyisin kassat eivät voi tehdä mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.
Selvitetään yhdistelmävakuutusta ja universaalia ansioturvaa
Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Lisäksi se selvittää universaalia ansiosidonnaisen mallia ja työttömyysturvan keston lineaarimallia suhteessa työssäoloehtoon.
Lakimuutoskooste on julkaistu alkujaan TYJ:n sivustolla. Artikkeli on julkaistu KOKOn sivuilla alun perin 21.6.2023, tietoja on päivitetty 7.9.2023.