Tulevat lakimuutokset

Työttömyysturvaan on valmisteilla useita muutoksia. Alle on koottu keskeiset tiedot muutoksista. Sivun lopusta löydät vertailutaulukon nykytilanteesta suhteessa tuleviin muutoksiin.

Lakimuutokset tulevat voimaan vaiheittain vuonna 2024. Osa muutoksista alkaa vaikuttaa vuoden alussa ja osa myöhemmin. Aikataulu ja yksityiskohdat tarkentuvat valmistelun edetessä.

Huomaathan, että tiedot ovat alustavia ja niihin voi tulla muutoksia.

1.1.2024 voimaan tulevat muutokset:

Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään

Omavastuuaika pitenee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.

Viiden päivän omavastuuaika tarkoittaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Seitsemän päivää vastaa noin puoltatoista viikkoa.

Omavastuuajan pidentäminen vaikuttaa lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. Keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla leikkauksen vaikutus on noin 150 euroa henkilöä kohden.

Lomakorvaukset siirtävät päivärahan maksamisen alkamista

Jatkossa lomakorvaukset jaksotetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen.

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lomakorvauksen jaksotuksen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon pitämättömiä lomia on. Kuukauden pitämätön loma vähentää bruttotuloja keskimääräisellä ansiopäivärahan tasolla noin 1 600 euroa.

Kansaneläkeindeksi jäädytetään

Kansaneläkeindeksin jäädytetään. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien saajien kohdalla.

Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa 1.4.2024:

Lapsikorotukset poistetaan

Lasten lukumäärän perusteella maksetuista lapsikorotuksista luovutaan. Nykyisin lapsikorotusten määrä on 150–285 euroa kuukaudessa. Viime vuonna noin joka kolmannes ansiosidonnaisen saaja sai lapsikorotusta.

300 euron suojaosa työtuloille poistuu

Hallitusohjelmassa on sovittu työtulojen suojaosan poistosta. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Viime vuonna 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa.

Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa 1.8.2024:

Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan

Hallitusohjelmassa on sovittu vuorotteluvapaajärjestelmän lopettamisesta. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön.  Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaata käytti viime vuonna 5 300 henkilöä. Vastaava määrä työttömiä henkilöitä työllistyi vuorotteluvapaajärjestelmän kautta. Vuorotteluvapaajärjestelmään tehtiin merkittäviä tiukennuksia vuosina 2014 ja 2016. Nämä tiukennukset vähensivät vuorotteluvapaan käyttöä 75 %.

Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa syyskuussa 2024:

Työttömyysturvan suuruus laskee kahden ja kahdeksan kuukauden jälkeen

Työttömyysturva laskee

• 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (noin kaksi kuukautta) ja
• 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (noin kahdeksan kuukautta).

Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Työskentely palkkatuella ei kerrytä oikeutta ansiopäivärahaan

Ansiopäivärahan työskentelyedellytyksen kertyminen palkkatuetussa työssä on tarkoituksena lopettaa. Nykyään palkkatuettu työ kerryttää työskentelyedellytystä 75 % osuudella.

Palkkatukea koskeva muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.

Ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan

Hallitusohjelmassa on sovittu, että ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, koskeeko kirjaus kaikkia ikäsidonnaisia poikkeuksia. Ikä vaikuttaa nykyisin moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:

• 55 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada muun muassa mahdollisuuden koulutukseen ja rahallisen korvauksen. Kyse on muutosturvamallista, joka luotiin viime hallituksen aikana lisäpäivien eli ns. työttömyysputken tilalle.
• 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
• 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista 500 päivältä 400 päivän sijaan.
• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
• 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa.

Ansiosidonnaista saadakseen on työskenneltävä vuosi nykyisen puolen vuoden sijaan

Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaaditaan vuoden työtä.

Muutos vaikuttaa työuran alussa oleviin henkilöihin ja niihin, joiden työura on katkonainen ja pysyvää työsuhdetta on vaikea löytää.

Päivärahaoikeuteen vaikuttaa työtuntien sijaan palkan suuruus

Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan euroistamisesta. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioitaisiin ainoastaan palkan perusteella.

Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovuttaisiin. Sen sijaan edellytettäisiin, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Viime hallituksen aikana valmistellussa euroistamismallissa minimipalkka oli noin 860 euroa.

Vaikka euroistaminen koskee kaikkia ansiopäivärahan saajia, käytännössä muutos vaikuttaa pääasiassa niihin henkilöihin, joiden työtunnit ja palkka jäävät lähelle laissa määriteltyjä vähimmäisrajoja. Aiemman valmistelun aikana arvioitiin, että muutos voi helpottaa ansiopäivärahalle pääsyä. Ansiopäivärahan määrä voi näillä henkilöillä kuitenkin laskea. Jos säännöllinen työaika on yli 18 tuntia viikossa, muutos ei vaikuta päivärahan määrään.

Muut muutokset:

Työttömyyskassat avuksi työllistymisessä

Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Nykyisin kassat eivät voi tehdä mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.

Selvitetään yhdistelmävakuutusta ja universaalia ansioturvaa

Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Lisäksi se selvittää universaalia ansiosidonnaisen mallia ja työttömyysturvan keston lineaarimallia suhteessa työssäoloehtoon.

 

Tämä artikkeli on julkaistu KOKOn sivuilla alun perin 21.6.2023, ja tätä on päivitetty 1.12.2023.

Lisää lakimuutoksista KOKOn sivuilla: Työttömyysturvan muutokset 2024

Päivittyvää tietoa lakimuutoksista löydät myös Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta.