Työttömyysturvan muutokset vuonna 2024 ja 2025

Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Hallitus esittää, että korotuksesta luovutaan ja palveluun osallistuminen ei jatkossa vaikuta päivärahan tasoon. Muutos tulisi voimaan 1.1.2025.

Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut viimeistään 31.12.2024, korotusosa voitaisiin maksaa lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta palvelun loppuun saakka, kuitenkin kokonaisuudessaan enintään 200 päivältä. Jos palvelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että jaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, korotusosaa tai korotettua ansio-osaa ei maksettaisi palvelujakson ajalta, joka alkaa 1.1.2025 tai myöhemmin.

Lakimuutos ei vaikuttaisi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaan kulukorvaukseen.

Liikkuvuusavustusta maksetaan silloin, kun henkilö ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Korotettua liikkuvuusavustusta voi saada, jos työpaikka on yli 200 kilometrin päässä. Hallitus esittää, että liikkuvuusavustuksen korotusosasta luovuttaisiin 1.1.2025.

Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa korotettuna, jos työ tai siihen liittyvä koulutus alkaa viimeistään 31.12.2024.

Työttömyysturvan omavastuuaikaa aiotaan pidentää kahdella päivällä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalle ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika oli aikaisemmin viisi päivää, mikä tarkoittaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuaika on seitsemän päivää, mikä vastaa noin puoltatoista viikkoa.

Omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

Lomakorvausten jaksotus palautetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen tarkoittaa sitä, että etuudet eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla.

Muutos vaikuttaa etuuksiin 1.1.2024 alkaen.

Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan. Aiemmin lapsikorotusten määrä oli 150–285 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lapsikorotuksia ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.

300 euron suojaosa työtuloille poistetaan 1.4.2024 alkaen. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta työtuloa saavilla enintään 150 euroa kuukaudessa.

Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan 1.8.2024. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön.  Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan. Tämä tarkoittaa, että työttömyysturva laskee

• 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (n. kaksi kuukautta) ja
• 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (n. kahdeksan kuukautta).

Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Ansiopäiväraha porrastetaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Ansiopäivärahan työskentelyedellytyksen kertyminen palkkatuetussa työssä lopetetaan. Aiemmin palkkatuettu työ on kerryttänyt työskentelyedellytystä 75 % osuudella.

Palkkatukityö ei enää kerryttä työssäoloehtoa, jos työ on alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Palkkatukityö voi kuitenkin kerryttää työssäoloehtoa silloin, kun palkkatukea on maksettu alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi. Työssäoloehto kertyy tällaisessa tilanteessa sen jälkeen, kun palkkatukea on maksettu 10 kuukautta. 11 kuukaudesta alkaen työssäoloehtoa kertyy 75 % osuudella työajasta. Mahdollinen pyöristys tehdään alaspäin lähimpään täyteen työssäoloehtokuukauteen.

Silloin kun palkkatukityötä ei huomioida työssäoloehdossa, se pidentää ajanjaksoa, jolta työtä voidaan huomioida työssäoloehtoon (ns. tarkastelujakso).

Seuraavista ikään perustuvista työttömyysturvalain poikkeuksista luovutaan:

• 57 vuotta täyttäneet eivät pääse enää työllistämisvelvoitteen piiriin, joka on aikaisemmin taannut heille työpaikan.
• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso ei ole enää suojattu. Suoja on vaikuttanut silloin, kun henkilö on ollut pienipalkkaisessa työssä ja jäänyt uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso on laskettu uudelleen.
• 60 vuotta täyttäneet eivät voi enää täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymistä edistävässä palvelussa.

Edellä kerrottujen työllistämisvelvoitteen ja päivärahan tason suojauksen piiriin ei pääse enää 2.9.2024 lukien.

Työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyisin ansiosidonnaista voi saada puolen vuoden (26 kalenteriviikkoa) työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaaditaan vuoden työtä.

Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Esimerkki:

Henkilölle on 1.9.2024 mennessä kertynyt yhteensä 26 kalenteriviikkoa työtä. Hän työskentelee vielä syyskuun loppuun asti ja jää työttömäksi 1.10.2024 alkaen.

1.9.2024 mennessä kertyneet kalenteriviikot muunnetaan vastaamaan uusia työssäoloehtokuukausia. Henkilölle on siten kertynyt uuteen 12 kuukauden työssäoloehtoon yhteensä 6,5 työssäoloehtokuukautta (24 vkoa : 4 vkoa = 6 kk, 2 vkoa = 0,5 kk).

Jos henkilön palkka syyskuun aikana on vähintään 930 euroa, hänelle kertyy siitä kokonainen työssäoloehtokuukausi. Hänellä on tällöin työttömäksi jäädessään kertynyt työssäoloehtoa vasta 7,5 kk, joten hänellä ei ole oikeutta päivärahaan.

Pidempää työssäoloehtoa ei kuitenkaan sovelleta, jos työssäoloehto on täyttynyt ns. työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetyssä työssä tai palvelussa ja työ tai palvelu on alkanut viimeistään 1.9.2024.

Työttömyysturvan työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riipu työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioidaan ainoastaan palkan perusteella. Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta tuntirajasta luovutaan. Sen sijaan edellytetään, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Tulevassa laissa minimipalkka on 930 euroa.

Tuloperäistä työssäoloehtoa sovelletaan sellaiseen palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Työttömyyskassat voivat tarjota asiakkailleen jatkossa työvoimapalveluita. Aiemmin kassat eivät ole voineet tehdä mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina. Lisäksi se selvittää universaalia ansiosidonnaisen mallia ja työttömyysturvan keston lineaarimallia suhteessa työssäoloehtoon.