Työttömyysturvaan on tullut muutoksia 1.1.2017 lukien, jotka vaikuttavat ansiopäivärahan saajiin. Syynä ovat lakimuutokset sekä indeksitarkistukset.
Vuoden 2017 lukuja
Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta, palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta ja mahdollisista korotusosista.
Ansiopäivärahan perusosa vuonna 2017 on 32,40 €/pv.
Lapsikorotukset:
● 1 lapsi 5,23 €/pv
● 2 lasta 7,68 €/pv
● 3 lasta tai enemmän 9,90 €/pv
Prosenttivähennys (ns. TyEL-vähennys) palkkaan päivärahaa laskettaessa on 4,64 %.
Kokoaikatyön vähimmäispalkka työssäoloehtoa laskettaessa on 1 187 €/kk.
Enimmäismaksuaika lyhenee 400 päivään
Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivän ajalta. Jos henkilöllä on enintään kolme vuotta työhistoriaa, enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta.
Enimmäismaksuajan lyhentäminen koskee niitä henkilöitä, joiden enimmäismaksuajan maksaminen alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Maksamisella tarkoitetaan tässä tosiasiallista päivärahan maksamisajankohtaa esim. omavastuuajan tai taloudellisen kertakorvauksen jälkeen.
Omavastuuaika pitenee 7 päivään
Omavastuuaika on ollut aiemmin viiden päivän mittainen. Vuoden 2017 alusta omavastuuaika pitenee seitsemään päivään. Tämä muutos koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omavastuuaika asetetaan työttömyyden alkaessa ja silloin, kun ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyy uudelleen ja enimmäismaksuaika alkaa alusta. Omavastuuajalta ei makseta etuutta.
Korotusosat pienenevät
Korotetut ansio-osat pienenevät merkittävästi 1.1.2017 kaikilla korotusosan saajilla, eli muutos koskee sekä työllistymistä edistävien palvelujen että pitkän työuran perusteella maksettavia korotusosia.
20 vuoden työhistorian perusteella maksettiin aikaisemmin korotusosa päivärahaan ensimmäisen 90 etuuspäivän ajalta. Lakimuutoksen myötä tämä korotusosa poistuu. Niille henkilöille, joiden työsuhde on päättynyt ennen 1.1.2017, voidaan korotusosaa maksaa vielä 30.6.2017 asti. Korotusosan taso kuitenkin laskee vuoden alusta lukien, vaikka päivärahan maksaminen olisi jo sitä ennen ehditty aloittaa.
Katso artikkeli asiasta: Päivärahat ja korotusosat pienenevät 1.1.2017
Liikkuvuusavustuksella tuetaan pitkiä työmatkoja
Uusi etuus, liikkuvuusavustus, korvaa työttömälle matka- tai muuttokustannuksia silloin, kun työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen (n. 700 € / kk) ja sitä maksetaan työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Työsuhteen on aina kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Liikkuvuusavustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista. Ks. tarkemmin: Tarkista oletko oikeutettu liikkuvuusavustukseen
Lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksetaan soviteltua työttömyysetuutta
Lakimuutoksen myötä enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksetaan soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen.
Palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei heikennä päivärahaa
Lakiin palautetaan vuosina 2010 – 2012 ja 2014 – 2015 voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuta päivärahan määrään. Palkanalennuksen tulee perustua työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisiin irtisanomisperusteisiin tai työpaikalla tehtyyn henkilöstöä koskevaan sopimukseen. Yleensä henkilön päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen palkan perusteella. Lakimuutoksen myötä päiväraha lasketaan kuitenkin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan.
Palkkatukityöstä 75 % luetaan työssäoloehtoon
Palkkatukityö tarkoittaa työtä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut tukea TE-toimistolta. Aikaisemmin palkkatukityö kerrytti ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa täytenä. Lakimuutoksen myötä vain 75 % palkkatukityöstä luetaan työssäoloehtoon. Työssäoloehto kertyy kuitenkin jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella.
Omaehtoiset opinnot – kulukorvausta ei enää makseta
Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskee opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Työttömän määräaikaishaastattelut (työvoimapoliittista muutoksista tietoa tarkemmin TE-toimistosta)
Työtön haastatellaan ensimmäisen kerran kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. TE-toimisto voi olla järjestämättä tätä ensimmäistä haastattelua, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Lakimuutoksen myötä TE-toimiston olisi kuitenkin järjestettävä työttömälle haastattelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein.
Rekrytointikokeilu (työvoimapoliittista muutoksista tietoa tarkemmin TE-toimistosta)
Väliaikaisen lakimuutoksen myötä henkilö ja työnantaja voivat selvittää, sopiiko henkilö tiettyyn työhön rekrytointikokeilulla. Rekrytointikokeilu on vapaaehtoinen. Sillä ei ole vähimmäiskestoa tai -laajuutta ja sen voi lopettaa ilman seurauksia. Poissaoloilla ei ole vaikutusta työttömyysturvaan ja niistä ei tarvitse ilmoittaa. Rekrytointikokeilu voi enimmillään kestää yhden kuukauden. Jos työnantaja palkkaa rekrytointikokeiluun osallistuneen henkilön kokeilun jälkeen, kokeiluaika vähennetään koeajasta.
Rekrytointikokeilun ajalta maksetaan työttömyysetuutta. Kyseessä ei ole työllistymistä edistävä palvelu, joten kokeilun ajalta ei makseta kulukorvausta tai korotettua päivärahaa palvelun perusteella. Laki rekrytointikokeilusta on voimassa vuosina 2017 – 2018.
Työn vastaanottovelvollisuuden tiukentaminen (työvoimapoliittista muutoksista tietoa tarkemmin TE-toimistosta)
Työttömällä ei enää ole kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus.
Jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle voidaan asettaa 90 päivän korvaukseton määräaika (ns. karenssi) nykyisen 60 päivän korvauksettoman määräajan sijasta. Korvaukseton määräaika alkaa vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.
Oman auton käyttämistä työmatkoihin edellytetään myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä. Oman auton hankkimista ei edellytetä.
Työttömät velvoitetaan osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin, vaikka palvelusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sen korvaavassa suunnitelmassa.