Selvitä kassajäsenyytesi vaihtoehdot heti yritystoiminnan alkaessa ja ilmoita yritystoiminnan aloittamisesta myös TE-toimistoon jo siinä vaiheessa, kun yritystä rekisteröidään. Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä ollessasi, ole yhteydessä TE-toimistoon jo ennen yrityksen perustamista, sillä yritystoiminnan voidaan katsoa alkavan jo rekisteröimisestä.
Jäsenyys palkansaajankassassa
Palkansaajakassan jäsenenä voi olla korkeintaan 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Tämän jälkeen tulee erota palkansaajakassasta. Jos jäisit työttömäksi ennen kuin olet toiminut yrittäjänä 18 kuukautta, aiemmin palkansaaja-asemassa kerryttämäsi työssäoloehto on voimassa. Kun olet toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta, palkansaajan työssäoloehtosi ei ole enää voimassa ja saadaksesi myöhemmin korvauksia palkansaajakassasta, tulee työssäoloehto kerryttää kokonaisuudessaan uudelleen työsuhteessa.
Jäsenyys yrittäjäkassassa
Palkansaajakassan jäsenenä kerrytetty ansiopäivärahaoikeus säilyy aukottomana, jos siirryt palkansaajakassasta yrittäjäkassaan 3 kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä. Jos yrittäjäkassaan siirtyy myöhemmin, ansiopäivärahaoikeus ei ole aukottomasti voimassa. Lisäksi kassajäsenyyksien voimassaolon välillä voi olla korkeintaan kuukauden katkos. Jos kuukauden siirtymäaika ylittyy, tulee työssäoloehto täyttää kokonaisuudessaan yrittäjäkassassa.
Jos jäisit työttömäksi ennen kuin olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon eli ollut yrittäjäkassan jäsenenä 15 kuukautta, ansiopäivärahaan voi olla oikeus ns. jälkisuojan perusteella. Ansiopäiväraha perustuu tällöin aiempaan palkansaaja-asemassa kerrytettyyn työssäoloehtoon.
Esimerkki
Tarkempaa tietoa ja neuvoja yrittäjän työttömyysturvasta saat esimerkiksi Yrittäjäkassasta (entinen SYT).
Samanaikainen palkansaajatyö ja yritystoiminta
Voit olla samaan aikaan sekä palkkatyössä että toimia yrittäjänä. Jos palkkatyötä on niin paljon, että se täyttää työssäoloehdon, mutta myös yritystoimintasi on laajuudeltaan sellaista, että yrittäjän työssäoloehto täyttyy, voit valita halutko kuulua KOKO-kassaan vai yrittäjäkassaan. Jos kuulut KOKO-kassaan ja jäät työttömäksi palkkatyöstäsi, TE-toimisto arvioi yritystoimintasi laajuutta ja sitä, katsotaanko yritystoimintasi pää- vai sivutoimiseksi. Jos yritystoimintasi katsotaan sivutoimiseksi samaan aikaan tehdyn palkkatyön perusteella, sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan KOKO-kassasta.
Jälkisuoja
Jälkisuoja koskee sinua, jos olet eronnut KOKO-kassasta ja liittynyt yrittäjäkassaan 1 kuukauden sisällä eroamisestasi. Jos jäät työttömäksi ennen yrittäjän työssäoloehdon täyttymistä, sinulla voi olla oikeus siihen ansiopäivärahaan, jota sinulle maksettaisiin, jos olisit edelleen KOKO-kassan jäsen. Jälkisuojan perusteella palkansaajan ansiopäivärahan maksaa yrittäjäkassa. Jälkisuoja koskee yhtä lailla yrittäjäkassasta eronneita ja palkansaajakassaan kuukauden kuluessa liittyneitä. Yrittäjän jälkisuojapäivärahaa palkansaajakassasta saavalla ei kuitenkaan ole oikeutta palkansaajan lisäpäiviin. Lue lisää Yrittäjäkassan sivuilta.
Yrittäjän ansiopäiväraha
Yrittäjän ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjäkassan jäsenellä, joka on ollut jäsenenä yrittäjäkassassa vähintään 15 edellistä kuukautta ja joka yrittäjäkassan jäsenenä ollessaan on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on työskennellyt työttömyyttä edeltäneiden 48 kuukauden aikana 15 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Olennaisena yritystoimintaa pidetään ajalla, jolloin lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo on vuonna 2024 vähintään 14 803 € vuodessa (14 088 € vuodessa vuonna 2023).